Tervetuloa toisen osan pariin!
Tällä kertaa käsittelen vahvuuksia, positiivisia luonteenpiirteitä sekä aistiherkkyyksien tuomia haasteita. Aihepiirikohtainen kirjoittaminen osoittautui melko haasteelliseksi, sillä tässä kirjossa on monia asioita, jotka nivoutuvat monella alueella yhteen. Yritän silti välttää toistoa. Tässä on paljon sellaisia asiayhteyksiä, joiden ymmärtäminen helpottuu tarkennuksilla. Mennään nyt kuitenkin aiheiden pariin.

Vahvuuksia ja positiivisia luonteenpiirteitä on vaikea tuoda esille kysyttäessä. Tätä kirjoittaessa on voinut rauhassa pohtia eikä ole tarvinnut kiireellä miettiä. Itsensä kehuminen ei ole helppoa! Luonteenpiirteistä korostuu etenkin ystävällisyys, kohteliaisuus, luotettavuus ja rehellisyys. Vahvuudet näkyvät parhaiten osa-alueittain ja eri asioissa kuten vapaa-ajalla sekä työssä. Niitä tuon esille aihepiiri kerrallaan kirjoituksen edetessä. Kuitenkin ne näkyvät usemmalla osa-alueella eikä näin ollen voi lokeroida vain yhteen asiaan. Siksi jotkut tietyt piirteet ja vahvuudet voivat toistua kirjoituksissa.
Jos pitää jotain vahvuuksien vastakohtia hakea niin sen voin heti mainita, että asioiden selittämisessä en ole hyvä. Ainakaan suullisesti. Kirjoittamisen muodossa onkin sitten ihan eri juttu. Toinen juttu on asioissa ja toiminnoissa alkuun pääseminen. Korkein kynnys on siinä aloittamisessa. Alkuun päästyäni haluan viedä sen loppuun saakka. Kolmantena tulee mieleen täydellisyyden tavoittelu. Lähinnä pelko siitä, että tulee/tekee virheitä. Välillä tulee asetettua tavoitteita liian korkeaksi ja sitten pettyy, kun niitä ei saavutakaan.
Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa ymmärtämään missä asioissa on hyvä ja missä kaipaa harjoitusta. Pelkästään tämänkin kirjoittaminen auttaa käsittelemään ja hahmottamaan omia kykyjä. Lisäksi näiden asioiden kirjoittamisesta hyötyy itsekin, sillä pystyy hahmottamaan paremmin tätä kokonaisuutta.
Aspergerin oireyhtymän henkilöillä on normaali älykkyystaso, mutta joissakin asioissa tai osa-alueilla se voi olla selvästi parempi. Toisaalta esiintyy taitojen epätasaisuutta osa-alueittain. Erityisissä kiinnostuksen kohteissa taidot/tiedot ovat yleensä keskivertoa paremmat, joskus selvästikin. Kiinnostavien asioiden pariin jaksaa perehtyä tuntikausia, kuten tämän kirjoittamiseen. Välillä ympäröivä maailma saattaa unohtua kokonaan, kun uppoutuu jonkin asian tai tekemisen pariin (flow-tila). Se auttaa palautumaan stressistä ja sen tuomasta kuormituksesta.

Aistiärsykkeet ovat sellaisia piirteitä, jotka näkyvät lähes kaikissa toiminnoissa, mutta tilanteesta riippuen erilaisina. Esimerkiksi puheenhälinä (useaa keskustelua samaan aikaan samassa tilassa) haittaa keskittymistä tietyissä asioissa, kuten vaikkapa tarkkuutta vaativassa työssä. Lisäksi usean aistin samanaikainen kuormitus nostaa stressitasoa. Tällä tarkoitan tilannetta, jossa on samanaikaisesti kovia/korkeita ääniä, kirkkaita/välkkyviä valoja, puheensorinaa ja niin edelleen. Olen oppinut hallitsemaan sietokykyä näissä tilanteissa. Sellaisinaan niistä (aistikuormituksesta) ei ole haittaa, mutta heti jonkin keskittymistä vaativan asian tullessa mukaan, stressitaso nousee väliaikaisesti ja ainakaan keskittymisestä ei tule mitään. Rauhallisessa ympäristössä oma keskittymiskyky on hyvä ja työskentely huolellista.
Minulla ei ole aistin yli- tai aliherkkyyksiä missään yksittäisessä muodossa vaan lähinnä tilanteesta riippuen useamman tekijän samanaikaisena tuloksena. Aikaisemmin jo viittasinkin stressinsietokykyyn. Esimerkiksi aistiherkkyydet voivat liittyä edellä mainittujen lisäksi tunto-, haju- ja makuaistin alueelle.
Nähdään jälleen seuraavassa osassa!
