Aspergerin-oireyhtymästä omassa elämässä – Osa 3

Hei taas!

Tässä osassa käsittelen vapaa-aikaa ja erityisiä kiinnostuksen kohteita tarkemmin. Mielestäni tämä ei tarvitse pidempää alustusta, joten mennään suoraan asiaan.

Vapaa-aikaani kuuluu ulkoileminen lenkkeilyn muodossa, keväästä syksyyn olen paljon pyöräillyt, mutta se on jäänyt vähemmälle. Ajelen nykyään työmatkat ja huvikseen sähköpotkulaudalla. Tykkään muutenkin liikkua ja käydä tapahtumissa. Matkustaminen eri paikkoihin ei tuota vaikeuksia ja julkisilla pääsee hyvin. Näin korona-aikana olen viettänyt paljon aikaa kotioloissa. Tykkään ratkoa sudokuja, lukea lehtiä, kuunnella musiikkia, pelailla ja katsella TV:tä.

Mitään tiettyä pitkäaikaista tai ylipäätänsä harrastusta ei ole. Nuorempana on ollut lyhytaikaisempia kuten partiotoiminta ja uinti. Olin sillon noin 7-10 -vuotias. Erityisiä mielenkiinnon kohteita löytyy myös. Ensimmäinen mieleentuleva on tietotekniikka, tietokoneet ja muut elektroniikkalaitteet. Tietokoneet ovat kiinnostaneet aina. Niillä pystyy tekemään monenlaista. Minua kiinnostaa myös erilaiset sääilmiöt, luonnossa liikkuminen, matkustelu, vaikuttaminen ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen.

Tähän voisi ottaa mukaan myös erilaiset rutiinit. Joka työaamu aina samat asiat toistuu samassa järjestyksessä heräämisestä töihinmenoon saakka. Muutoin olen pyrkinyt tietyistä rutiineista eroon, etenkin vapaa-ajalla. Tällä tarkoitan esimerkiksi liiallista aikatauluttamista, jos se ei ole välttämätöntä. Ei ole mitään tiettyä siivouspäivää tai vastaavaa, viikonpäivä vaihtelee. Joillakin on kuitenkin taipumus yksityiskohtaiseen viikko-ohjelmaan, mutta mun kohdalla sellainen ei toimisi. Vain pakolliset menot on merkattu muistiin ja rutiininomaiset ovat hyvässä muistissa. Yllättävät muutoksetkaan eivät aiheuta mulle ”kaaosta” taikka ylimääräistä kuormitusta. Tätä on vaikeaa kuvailla, mutta tarkoitan että siedän hyvin isojakin muutoksia, esimerkiksi jonkin tapaamisen tai tapahtuman yllättävää siirtymistä.

Olen aina ollut itsenäinen ja pyrkinyt viimeiseen saakka suoriutumaan eri asioista yksin. Apua on pyydetty yleensä vasta silloin, kun omat taidot tai tiedot eivät ole riittäneet. Minulle on myös tärkeää pitää kiinni säännöistä ja sovituista asioista. Osaan kuitenkin tarvittaessa olla joustava. Aiemmin on näkynyt itsepäisyyttä eli olen pitänyt lujasti kiinni omista mielipiteistä ja päätöksistä. Silloin ei ole helpolla pystynyt mun mieltä muuttamaan jonkin asian suhteen.

Ajankäytön osalta uppoudun välillä tekemiseen niin intensiivisesti, että en huomaa ajan kulumista. Se voi tarkoittaa jopa tuntikausia ilman keskeytyksiä. Toisinaan on sellaisia hetkiä ettei halua keskittyä mihinkään, olla vaan tekemättä mitään. Päivä- ja unirytmi ovat pysyneet kuitenkin hallinnassa.

Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä vaikka välillä kaipaa omaakin aikaa. Tähän vaikuttaa palautuminen. En kuitenkaan koe, että yhdessäolo pitkään toisten kanssa vaikuttaisi minuun niin paljoa, että se näkyisi ulospäin. Sisäisiä tuntemuksia sosiaaliset tilanteet tuovat joka tapauksessa, pääasiassa positiivisia. Riippuu tietysti paljon seurasta ja tunnetilasta. Välillä tuntuu, että on tullut liikaa kuormitusta ja tarvitsee aikaa olla yksikseen.

Monet piirteet ovat muuttuneet taikka lieventyneet nuoruudesta ja onneksi parempaan suuntaan. Ainakin tietous Aspergerin oireyhtymästä on tuonut helpotusta, kun tietää mistä jotkin asiat johtuvat. Kokonaistilanne huomioonottaen olen tyytyväinen.

Arkiaskareet sujuvat myös itsenäisesti alusta loppuun. Ruoanlaitto on mukavaa ja saa itse päättää mitä syö. Sellainen asia tuli mieleen, että olen hyvin tarkka siisteydestä ja edelleen vieläkin. En kuitenkaan niin tarkka kuin ennen, silloin ei saanut olla pölyhiukkastakaan missään ja tavaroiden piti olla tietyillä paikoilla. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, nyt saa olla tavarat enemmän levällään ja pölyäkin voi näkyä. 😀

Seuraavaa osaa odotellessa. 😉